Jostakin kumman syystä Vancouveria kutsutaan joskus nimellä "Rain City" vissiin odotettavaan sademäärään viitaten, mutta en vielä ole vakuuttunut kutsumanimen korrektiudesta. Tähän mennessä kokemani säälittävä ripottelu on jotakin usvan ja tihkusateen väliltä, eikä todellakaan saa minua vielä kaivamaan sateenvarjoa laukun pohjalta. Illat ovat kuitenkin viileämpiä ja synkempiä, eli voimme todeta kesän olevan ohi.
Yleisön pyynnöstä; "Och samma på engelska":
Autumn is here! There fore I have taken my gigantic orange scarf out of the closet and will hardly leave the apartment without it. For some reason I keep hearing Vancouver being referred as "the Rain City". Presumably for the expected amount of rain.. But so far I must say I'm not so impressed. This pathetic sprinkle -like "rain" is something between a mist and a drizzle and definitely not enough for me to dig out my umbrella. How ever the nights are getting chillier and darker and I think it's safe to say that the summer is over.
Viime maanantaina kävimme katsomassa Shakespear Impro musikaalin (kyllä, luit aivan oikein), jossa yksi opettajistani esiintyi. 5 näyttelijää, 1 pianisti ja "onnenpyöra" -tyyppinen härpätin, josta yleisön jäsen pyöräytti Shakespearen näytelmän, johon illan musikaalin tuli pohjautua. Tällä kertaa vuorossa oli Romeo & Julia. Myös hahmojen ammatti oli yleisön päättämä. Puolitoistatuntisen musikaalin hahmot olivat ammatiltaan tynnyrin tekijöitä ja tuulesta temmatut laulut kertoivat mm. siitä kuinka valmistamme tynnyrin vaikka munakoisosta, mikäli tammi sattuisi loppumaan kesken. Performanssi oli hulvaton ja nokkela, ja oman opettajan näkeminen lavalla työntouhussa oli kokemuksena kunnioitusta herättävä. Tiedän koulussa olevani varmasti ammattitaitoisissa käsissä.
Last Monday we went to see Shakespeare Improv Musical (Yes, you read it right) one of my teachers performed in. 5 actors, 1 pianist and a "wheel of fortune" -type device from which a member of the audience span a Shakespeare's play the musical would be based on. This time it was Romeo & Juliet. Also the profession of the characters was decided by a member of the audience. And for the next 90 minutes we'd see barrel makers singing around about building barrels out of an eggplant, should they ever run out of oak. The performance was witty and hilarious, and seeing one of my teachers work on stage certainly raised the respect. I now know I'm being educated by professionals.
Picture by: Cole McPherson
90's Karaoke ilta, josta viimeksi mainitsin, oli suunnattu koulun 19+ opiskelijoille. Harmi sinänsä, että ikäraja jätti monta lahjakasta lauluääntä ovien ulkopuolelle, mutta mahdollisti alkoholitarjoilun eli.. Teemaan pukeutuneita ei ollut monia, mutta laulajia sitäkin enemmän.
The 90's karaoke night I mentioned in the last post was a school event for the 19+ students. It's a shame that the age limit left many lovely singers outside, but allowed the alcohol to be served so... Not many were dressed to the theme but almost everyone participated in the singing it self.
Scary Spice and Baby Spice
Vauhdikkaan karaoke illan jälkeen onnistuin kuin ihmeen kaupalla nousemaan lauantaiaamuna jo yhdeksältä ja kymmeneltä olinkin jo brunssilla ihastuttavan Scary Spicen kanssa. Tätä seurasi materialistisesti tyydyttävä ostosreissu, jonka jäljet tulevat näkymään seuraavassa luottokorttilaskussa. Vierailimme mm. kaupoissa nimeltä Winners ja Homesense. Seuraavat kuvat ovat osa saalista ja muuta sisustus intoilua.
After the karaoke night I miraculously got up at 9 on Saturday morning and by 10 I was having brunch with the lovely Scary Spice. After the brunch at Cafe Crepe we went shopping to Winners and Homesense. The scars of this adventure will be seen on my next credit card bill. The following pictures contain my material sins and other home decor sh*t.
No, mom. There's no such thing as "too much clothes"
It's an addiction really.
Socks and a blanket. I usually knit my own socks but the winter is coming... And I'm lazy.. And they were so darn cute!
Don't get me started on those wooden ducks. Not my choice.
The first step is admitting you have a problem...
The second step is making a full on commitment to the problem. Hence the wine. And Dean, James Dean.
This is actually my kitchen counter.
And this is my fridge.
Because the only way to rock a bubble bath is with scented candels.
Sometimes soap is so delicious you might want to eat some. Don't!
Asiasta hiihtoliittoon. Lauantai ilta kului Oktoberfestin merkeissä. Kapakan ovelta jokainen osanottaja sai itselleen litran tuopin, josta kitata kaljaa illan mittaan. Tarjolla oli saksalaista sapuskaa ja juhlakansaa viihdytti saksalainen humppabändi ja kansantanssiryhmä.
From one thing to asparagus. Saturday night I spent at an "Octoberfest" -party. At the entrance everyone was provided with a big mug from which they could swill/spill the beer. Pretzels and wieners were served and the party people were entertained by a German folk band and a dance group.
Näin loppuun vielä: Kyllä, se olen minä. Yes, it is me.
Auf Wiedersehen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti