Viimeisin viikko on kulunut vuorotellessa elokuvafestareiden ja yötyön välillä. Vapaa-ajalla olen kutonut lisää sukkia. Tähän vapaaehtoisduuniin tuolla festareilla kuuluu mm. yleisön paikoille ohjaamista ja yleistä ongeman ratkaisua ja vihaisille asiakkaille selittelyä. Miksi vihaisille? Noh, nämä festarit ovat sellainen "nopeat syö hitaat" -peli. Eli vaikka asiakkaalla olisi viisi platinum passia ja kolme lippua elokuvaan ja hän saapuu 4min ennen elokuvan alkua, on hyvin todennäköistä, että nämä paikat on jo myyty muille. Siksi kannattaa olla ajoissa. Paikoille ohjaamisessa parasta on se, että saa jäädä teatteriin yytsimään elokuvaa. Tähän mennessä katsomisen arvoisia ovat olleet italialainen The Dinner ja turkkilainen Mustang.
Mitäs muuta. Lähetin viikko sitten hakumateriaalit viiteen talent agencyyn. Eilen lähetin toiset viisi eri puljuihin. Vielä ei ole kuulunut takaisin kuin yhdestä toimistosta ja sieltäkin ystävällinen "ei kiitos". Sydän pysähtyy joka kerta kun puhelimeen kilahtaa sähköposti. Liian jännää. Ilmoittauduin myös lisäkursseille, jotka alkaa marraskuussa ja jatkuu joulukuun alkuun ja aloin myös käymään tekniikkatunneilla, jotka on suunnattu tanssijoille ja näyttelijöille.
Olen myös ilmoittautunut koe-esiintymään muutamaan palkattomaan projektiin ja tarvittaessa avustamaan armaan kouluni kuvauksissa. Näyttelijäntyön tärkein oppitunti: Tee aina liikaa ilmaiseksi.

Vielä viikko tuplatöitä leipomossa ja festareilla ja sit pitäis keksiä jotain muuta ajanvietettä..
Tässä kaikki tälläkertaa.
Mukava ylläri törmätä sun blogiin, varsinkin kun omissa aikeissa on muutto juurikin Kanadaan :) Pitääkin jäädä seurailemaan! :)
VastaaPoistaHei! Jes! Mihin päin oot muuttamassa? :)
Poista