Instagram

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Kanadalainen kiitospäivä

 Pitkä kiitospäiväviikonloppu on nyt takana. Olen kyseisen viikonlopun aikana syönyt enemmän kuin ikinä. Hetken mielijohteesta lupauduin viikko sitten emännöimään kiitospäiväillallisen 10 kaverille ja lupauduinpa siinä samalla myös leipomaan karjalanpiirakoita ja valmistamaan makaronilaatikon. Eipä siinä muuta, mutta en ollut koskaan ennen karjalanpiirakoita tehnyt... Pikaisen googlailun jälkeen löysin reseptin ja sitä noudattamalla loihdin läjän maukkaita karjalanpiirakoita.

Ruisjauhot oli yllättävän helppo löytää ihan perus marketista ja puurotäytteen tein risottoriisistä. Täysin ongelmitta ei tämäkään kotikokkitouhu sujunut, sillä vasta taikinan valmistettuani oivalsin, ettei keittiössäni ole uuniin laitettavaa paistopeltiä.

Siispä käytin paistamiseen pienempiä vuokia. En tietenkään saanut kaikkia pikku piirakoita mahtumaan samaan vuokaan, joten jouduin paistamaan ne osissa. Onnistuin tässä tohinassa hankkimaan käsivarteeni toisen asteen palovamman laittaessani vuokaa uuniin. Onneksi parin korttelin päässä sijaitseva apteekki päivystää 24/7 eli ensiapu oli lähellä. 

Mikäli itse mielit paistaa karjalanpiirakoita, tässä muutama vinkki: pinoa leikatut kuoritaikina ympyrät (jauhoja väliin), etteivät ne kuivu ja muista voidella piirakat kun otat ne uunista.



Kiitospäivän lähestyessä ilmoille nousi kalkkunakysymys. Kuka osaa sen paistaa? Kauanko siinä menee? Pakkohan meillä nyt on kalkkuna kiitospäivänä olla. Siispä kiitospäivän aattona naapurini saapui luokseni mukanaan nyljetty lintu. Luottavaisin mielin luovutin keittiöni kaverin haltuun siinä uskossa, että hän osaisi kalkkunan paistaa.
Ei. Hän ei ollut koskaan aijemmin kalkkunaa valmistanut. Googlen avustuksella ryhdyimme tyhjentämään lintua ja asettelemaan sitä sopivaan vuokaan. Ilmeisesti lintua ei ole pakko täyttää, mutta se on hyvä voidella, ettei se kuivu. Vuoan pohjalle tulee myös laittaa muutama desi vettä. Paistoaika riippuu kalkkunan koosta ja joka 45min välein kalkkuna tulee ottaa uunista ulos ja ripotella vuoan pohjalle valunutta rasvavettä sen päälle. Myös uunin lämpötilaa lasketaan tasaisin väliajoin. Jännää.


Kuin ihmeen kaupalla kalkkunamme onnistui vallan mainiosti.



 Tarjolla oli myös perunamuusia ja mansikka-vuohenjuustosalaatti. Jälkiruuaksi köyhiä ritareita, kurpitsapiirakkaa ja argenttiinalainen hyydyke.



Ilta kului syödessä, juodessa ja kitaraa soitellessa. Loppuhuipennuksena kiivas väittely: Kumpi voittaisi, Batman vai Superman? Batman. Batman voittaa aina.

 Kaupunki alkaa jo näyttää syksyiseltä vaikka kelit ovat olleet yllättävän lämpimät.



Koulutyöt alkavat nyt olla "akateemisempia". Tänään pidimme ryhmissä hahmoanalyysiin liittyvät esitelmät. Minun ryhmäni esitelmöi aiheesta persoonallisuushäiriöt ja hormonien vaikutus käyttäytymiseen. Saimme tietää "lopputyö" parimme ja kohtauksen, jota tulemme loppujakson ajan työstämään. 






 Loppuun muutama elämänviisaus opettajilta:

"You don't marry the person you're in love with. That would be crazy!"

"Everybody in the audience has to want to be you or want to fuck you."

"If it ain't on the page, it ain't on the stage"

Eipä muuta tällä kertaa.
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti